Alcolapia grahami | |
---|---|
A. grahami Magadijärvessä |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Cichliformes |
Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
Suku: | Alcolapia |
Laji: | grahami |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit[3] | |
|
|
Katso myös | |
Alcolapia grahami Wikispeciesissä |
Alcolapia grahami on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se elää luonnonvaraisena Kenian Magadijärvessä, jossa se on ainoa selkärankaislaji.[2][4] Sen tieteellinen lajinimi grahami on annettu lajin tyyppinäytteen keränneen J. W. Grahamin mukaan.[5]
A. grahami voi kasvaa korkeintaan 12–13 senttimetrin mittaiseksi (SL) ja painaa korkeintaan noin 55 grammaa.[4][6] Sillä on selkäevässään 11–13 piikkiruotoa ja 12–13 pehmeää ruotoa ja peräevässään kolme piikkiruotoa ja 9–11 pehmeää ruotoa.[2]
A. grahami elää kotoperäisenä Keniassa erittäin suolaisen ja emäksisen Magadijärven reunoilla, järven ympärillä olevien maanalaisten kuumien lähteiden muodostamissa eristyneissä laguuneissa.[4] Veden lämpötila voi nousta niissä 40 celsiusasteeseen ja kuumimmillaan lähes 50 asteeseen.[4][7] A. grahamia on viety Nakuru- ja Natronjärviin sekä mahdollisesti Elmenteitajärveen. Nakurujärvessä lajin populaatiot onnistuivat vakiintumaan ja siitä tuli järven ainoa kalalaji.[7][6] A. grahamin määrien arvioidaan olevan laskussa, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokitteleekin sen vaarantuneeksi lajiksi.[1]
A. grahamin ravintoa ovat pääasiassa syanobakteerit.[4] Emo hautoo munia suussaan kahden viikon ajan.[7] A. grahami on ainoa varsinaisiin luukaloihin kuuluva merkittäviä määriä ureaa erittävä laji.[4]